Pienistä asioista Onnellisuutta.

Hello!

Viikko on taas hurahtanut koululla, yhtä nopeaa kuin aina.  Toissapäivänä myös muutettiin viikoksi Mikaelin kanssa harkka ohjaaja Michaelin perheen kotiin asumaan ja hoitamaan koiria. He lähtivät katsomaan uusinta lastenlastaan Etelä-Australiaan.

Jos sanoisin että harjoittelu on mennyt tosi mukavasti valehtelisin :D On täällä Ausseissa ihan kiva olla, mutta Mimmin kanssa edelleen on pohdittu että mikä ihme saa niin monen suomalaisenki ihastumaan tähän maahan ikihyviksi ja miten niin monet on muuttaneet tänne. Toisaalta ollaan molemmat niin perhekeskeisiä ihmisiä, että ehkä se on suurin syy miksi ei tänne osaisi mitenkään jäädä.

Harjoittelu on siis kuitenkin ollut aika rankka ja meitä on pidetty osittain enemmän henkilökuntana kuin ekstra tyyppeinä. Toisaalta on kiva olla todella henkilökuntana tekemässä töitä, mutta meidän päivät on olleet niin pitkiä ja meidän varaan on laitettu sen verran paljon, ettei voida helposti pitää meidän vapaapäiviä. Kolme viikkoa meille on luvattu että saadaan pitää maanantai vapaata koulusta, mutta eipäs oo onnistunu. Saa nähdä miten käy ensi maanantain. Näyttää että se onnistuu! Tunnit paukkuu, koska ollaan koulupäivien lisäksi Mikaelin kanssa joka päivä kolme tuntia ajamassa bussia, kun tuodaan ja viedään oppilaita. Ehkä me ei ymmärretä Australialaista mentaliteettiä tästä työnteosta tai jotain, koska ollaan niin ymmällä siitä miten täällä töissä toimitaan. Tästä kaikesta vois reflektoida ikuisuuden! :D

Eilen käytiin keilaamassa ja siellä soi musiikki ihan täysillä. Kaadoista sai palkintoja ja henkilökunta tanssi seisoen tiskillä! Vähän oli eri meininki kyllä. Lopuksi pelailtiin peliautomaateilla pelejä ja niistä sai onnistuessaan sellasia lippuja, joilla sai kerätä pisteitä. Pisteillä sai sitten eriarvoisia pikkulahjoja. Mä pelasin vähä ja annoin kymmenen pistettä sen jälkeen jollekin suloiselle pikkupojalle, joka ehkä halus niitä pisteitä ja palkintoja vähä enemmän kuin minä. Se ainaki näytti hyvin onnelliselta saadessaan ne. :)

Viikonloput on täällä ihanaa aikaa pelkästään jo sen takia, että ehtii nukkua vähän. Perjantain koulupäivä alkoi tehdä jo aika tiukkaa, kun unet oli viikolla jääneet turhan vähille. Vielä on pari paikkaa edessä missä halutaan käydä viimeisten viikkojen aikana. Toivottavasti päästään fiilisteleen Australian ihania puolia vielä paljon! Oloa on myös kummasti helpottanut se, että täällä toisessa talossa netti toimii hyvin ja skype yhteydes on näin ollen myös tosi hyvä :) perheen kans jutteleminen auttaa jaksamaan kummasti eteenpäin! Näillä mennään !

ps. Viikkoja on kummasti piristänyt se, että netistä näkyy Kotikatu myös täällä! Kiitos YLE!